home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Euroscene 1 / Euroscene 1.iso / diskmags / finnish / saku2_9_93.lha / txt / Midi < prev    next >
Text File  |  1992-09-02  |  13KB  |  399 lines
  1. 6
  2. 0*
  3. SYNTETISAATTORIT JA MIDI
  4.  
  5. Varmasti  yli 95% nykyisestä discomu-
  6. siikista on toteutettu syntetisaatto-
  7. rilla  (eli  syntikalla eli syntsalla
  8. eli synalla). Syntetisaattorit on MI-
  9. DIn avulla liitetty toisiinsa, tieto-
  10. koneisiin,  nauhureihin,  rytmikonei-
  11. sin  ym.  musiikkiin  liittyvään aina
  12. videonauhureita myöten.
  13.  
  14. Esimerkiksi  Raptorin  musiikin  tah-
  15. dissa  itseään discossa ketkuttelevat
  16. teini-ikäiset    kuuntelevat  oikeas-
  17. taan   laulua  lukuunottamatta  lähes
  18. pelkästään  tietokoneiden ja synteti-
  19. saattoreiden  välillä kulkevan bitti-
  20. virran  tuloksena  syntynyttä  äänte-
  21. lyä.
  22.  
  23. Mikä Ihmeen Dynaaminen Ihmelaite?
  24.  
  25. MIDI  (Musical Instrument Digital In-
  26. terface)  on oikeastaan standardi ei-
  27. kä mikään konkreettinen laite. Se ke-
  28. hitettiin  80-luvun alkupuolella muu-
  29. taman  laitevalmistajan  toimesta, ja
  30. on  löytänyt  tiensä jokaisen nykyai-
  31. kaisen   syntetisaattorin  kupeeseen.
  32. MIDI-laitteet  "keskustelevat" taval-
  33. lisen  5-napaisen DIN-piuhan välityk-
  34. sellä.
  35. Heti  alkuun  on tarpeellista tähden-
  36. tää,  että MIDIssä ei ikinä kulje it-
  37. se  äänitietoa, vaan sähkösignaaleja,
  38. jotka   sisältävät  tietoa  kosketti-
  39. mien painamisvoimakkuuksista, soitti-
  40. men   numeroista,  MIDI-kanavista  ja
  41. muusta    soittamisessa  oleellisesta
  42. tiedosta.  Syntetisaattorit muodosta-
  43. vat  itse  äänen. MIDI-kanavia on 16,
  44. ja  jokainen  soitin  kuuntelee  vain
  45. omien  MIDI-kanaviensa tietoa, joihin
  46. se  sitten vastaa normaalisti soitta-
  47. malla  omilla soittimillaan pyydettyä
  48. musiikkia.  Yksi  kanava  voi kuiten-
  49. kin  sisältää  tietoa monelle soitti-
  50. melle, joten soundien määrä ei rajoi-
  51. tu  kuuteentoista.  Normaalisti  yksi
  52. soitin  on  johtaja (master keyboard)
  53. ja muut tottelevat sitä (slaves).
  54. MIDI  muodostuu  kolmesta  liittimes-
  55. tä:  MIDI  in  ("korvat"),  MIDI  out
  56. ("suu")  ja MIDI thru ("läpivienti").
  57. MIDI  outista  koskettimisto lähettää
  58. tietoa  aina, kun jokin kosketin pai-
  59. netaan  pohjaan.  MIDI in-liittimestä
  60. syna luonnollisesti vastaanottaa tuo-
  61. ta  tietoa.  MIDI  thru:n avulla saa-
  62. daan   MIDI-  laitteen  vastaanottama
  63. tieto  (siis  in-liittimeen  saapunut
  64. tieto)  lähetettyä  eteenpäin  täysin
  65. muokkaamattomana.
  66. Tieto  kulkee  midissä n. 33000 bitin
  67. sekuntivauhdilla   joka  vastaa  kar-
  68. keasti pyöristäen n. 4 kilotavua.
  69. MIDIin  voidaan myös yhdistää nk. SM-
  70. PTE-koodi,  jolla tahdistetaan nauhu-
  71. rit  ja syntikat toisiinsa mutta sii-
  72. hen  emme  puutu tässä yhteydessä tä-
  73. män enempää.
  74.  
  75. Mitä virkaa tietokoneilla?
  76.  
  77. Nyt  pääsemmekin  aivan  uuden termin
  78. pariin:  sekvensseri.  Jos  vertaamme
  79. tekstinkäsittelyä koneella kirjoitta-
  80. miseen   ja  sekvensseriä  normaaliin
  81. nuottikirjoitukseen,  huomaamme, että
  82. ohjelmissa  on  paljon yhteisiä piir-
  83. teitä ja että ne hakkaavat vanhat ta-
  84. vat  oikea  käsi selän takana ja sil-
  85. mät(?) peitettyinä.
  86. Sekvensseri  on  useimmiten  ohjelma,
  87. joka toimii tietokoneessa. Sille syö-
  88. tetään koskettimistolta pätkä musiik-
  89. kia,  jota  sitten voidaan kuunnella,
  90. kopioida,  katkoa, korjailla, vaihtaa
  91. soitinta...  mahdollisuuksia  on  lä-
  92. hes rajattomasti. Tietokoneen voi jo-
  93. pa  laittaa  "säveltämään"  musiikkia
  94. jonkin  valmiin  pätkän pohjalta. Me-
  95. lusta  syntyy musiikkia ja musiikista
  96. taas helposti...
  97. Sekvensseriä    voitaisiin    verrata
  98. myös  16-kanavaiseen nauhuriin, sillä
  99. erolla,  että nauhuri tallettaa ääni-
  100. tietoa  ja  sekvensseri  MIDI-tietoa.
  101. Tässä  tulevatkin  esiin  jo  aiemmin
  102. mainitut  muokkausmahdollisuudet. Jos
  103. ääninauhurilla  huomataan  jokin vir-
  104. he, piano on hieman epävireessä, rum-
  105. pujen ääni ei miellytä tms. ei yleen-
  106. sä  auta  muu kuin tehdä uusi nauhoi-
  107. tus.  Sekvensserillä vain etsimme sen
  108. kohdan  nuottitiedosta,  joka  sisäl-
  109. tää  virheen ja korjaamme sen helpos-
  110. ti. Nuottitieto näkyy ruudulla nätis-
  111. ti numeroina ja kirjaimina tai perin-
  112. teiseen tapaan nuotteina.
  113. Sekvensseri  ei kuitenkaan pysty tal-
  114. lettamaan  ääntä, eli laulu, sähköki-
  115. tarat  ym. akustiset soittimet täytyy
  116. ottaa  nauhalta  tai  soittaa  "live-
  117. nä".  Apuna  voidaan myös käyttää nk.
  118. sampleria johon palaamme myöhemmin.
  119. Koska  sekvensseri  tallettaa  ainos-
  120. taan  MIDI-tietoa,  tarvitaan  kappa-
  121. leen  toistamiseen  syntsalaitteisto,
  122. mieluiten kappaleen tekijän laitteis-
  123. toon  nähden identtinen, jotta kappa-
  124. le toistuisi samoin kuin tekovaihees-
  125. sa. Sekvensserillä valmistettu kappa-
  126. le nauhoitetaan tietenkin lopuksi ai-
  127. van  tavalliselle  ääninauhalle  (tai
  128. tulevaisuudessa    CD:lle)  muidenkin
  129. (v)ihailtavaksi.
  130.  
  131. Syntetisaattoreiden historia
  132.  
  133. 60-luvun  lopulla  Bob  Moog esitteli
  134. legendaarisen Moog- syntetisaattorin-
  135. sa,  ensimmäisen "todellisen" ja ana-
  136. logisen  synan.  Se oli pienen seinän
  137. kokoinen  ja  täynnä väännettäviä po-
  138. tentio-  metrejä sekä muita säätimiä.
  139. Se  kykeni  tuottamaan vain yhden ää-
  140. nen   (eli  hienostellen:  siinä  oli
  141. vain yksi oskillaattori) eikä sen ää-
  142. nen laatukaan yllä nykyisten "kotisy-
  143. nien"  soundien tasolle. Joka tapauk-
  144. sessa Moog oli ensimmäinen hieman ny-
  145. kyistä    muistuttava  syntetisaatto-
  146. ri.Siitä  on  myös  useita  pienempiä
  147. versioita, mm. Minimoog.
  148. 1984  Yamaha esitteli ensimmäisen MI-
  149. DI-syntetisaattorin DX 7:n, josta tu-
  150. li pian maailman myydyin syntetisaat-
  151. tori,  yli  100 000 myytyä kappaletta
  152. vuonna  -88.  Vielä  nykyäänkin  DX 7
  153. saattaa  vilahtaa  jonkin  bändin vi-
  154. deolla  ja  onpa siitä tehty pari uu-
  155. dempaakin versiota.
  156. 1987    Roland   toi  markkinoille  D
  157. 50:n, jota saa kuunnella lähes jokai-
  158. sella discolevyllä. Tämä laite on yk-
  159. si  kolmesta 80-luvun merkittävimmis-
  160. tä syntetisaattoreista. D 50:sen seu-
  161. raaja on D 70.
  162. 1988  japanilainen  (mistähän  Yamaha
  163. ja  Roland  sitten  tulevat...)  Korg
  164. julkaisi M1:n, joka vuonna 1989 ylit-
  165. ti  Yamahan  myyntiluvut ja on nykyi-
  166. sin pitkälti edellä. M1 oli ensimmäi-
  167. nen  laite,  joka  sisälsi  loistavat
  168. soundit, rumpukoneen, efektit ja sek-
  169. vensserin;  kaikki yhdessä. Sitä kut-
  170. sutaan Workstationiksi eli työasemak-
  171. si. Sillä pystyi siis tekemään kappa-
  172. leen alusta loppuun asti ilman apuvä-
  173. lineitä,  mikä  ennen oli mahdotonta.
  174. Tosin  sekvensseri  on  aika  kömpelö
  175. verrattuna  tietokoneen sekvensserei-
  176. hin,  johtuen  pienehköstä  muistista
  177. ja näytöstä. M-sarjan seuraajina toi-
  178. mivat  T-sarja  ja kaikista uusimpana
  179. 01/W-perhe.
  180. Mainitsemisen    arvoisia  ovat  myös
  181. Korgin Wavestation, digitaalinen syn-
  182. tikka  jolla  saa  ennenkuulumattomia
  183. soundeja,  Proteus  1 XR, hyväsoundi-
  184. nen  syntikkamoduli  (siinä  ei  siis
  185. ole koskettimistoa) ja Ensoniqin syn-
  186. tikat.
  187.  
  188. Muusikot
  189.  
  190. Syntetisaattorimusiikkia    tekevistä
  191. bändeistä   merkittävimpiä  ovat  mm.
  192. Software,  Tangerine Dream, Mind over
  193. Matter  ja  Kraftwerk,  yksittäisistä
  194. muusikoista taas kreikkalainen Vange-
  195. lis  ja  Miami Vice-muusikko Jan Ham-
  196. mer.
  197. Mutta    vuonna    1976  ranskalainen
  198. Jean-Michel  Jarre  julkaisi valtavan
  199. menestyksen  saavuttaneen Oxygene-le-
  200. vynsä, joka aiheutti elektronisen mu-
  201. siikin  läpilyönnin. Oxygenen jälkeen
  202. häneltä  on ilmestynyt kymmenisen le-
  203. vyä,  joista  jokainen  sisältää oman
  204. soundimaailmansa.
  205. 1982  Jarre  pääsi ensimmäisen kerran
  206. Guinnesin  ennätystenkirjaan tekemäl-
  207. lä  LP:n "Music for Supermarkets", ja
  208. prässäämällä  sitä  YHDEN  kappaleen.
  209. Tuo  levy  huutokaupattiin 10 000:lla
  210. punnalla  ja tulot lahjoitettiin nuo-
  211. rille  taiteilijoille.  Levy  soitet-
  212. tiin  yhden  kerran  Ranskan radiossa
  213. jotta innokkaat fanit saivat sen nau-
  214. hoitettua.
  215. Huhtikuussa,    1986  Jarre  järjesti
  216. Houstonissa ilmaiskonsertin, joka si-
  217. sälsi  valtavia  ilotulituksia ja la-
  218. sertaidetta.  Jopa  kaupungin pilven-
  219. piirtäjät  olivat mukana show:ssa, ja
  220. konsertin  nimitys  "City in concert"
  221. on   aivan  oikeutettu.  Näytös  veti
  222. puoleensa  ennätysmäiset  1.3 miljoo-
  223. naa  katsojaa!  Vastaavanlainen  kon-
  224. sertti  on järjestetty myös Lyonissa.
  225.  
  226. Jarren  viimeisin  levy on toukokuus-
  227. sa ilmestynyt "Chronologie" (arvoste-
  228. lu Saku 1:ssä).
  229.  
  230. Kuinka syntetisaattori toimii?
  231.  
  232. Syntetisaattorin  ja  urun suurin ero
  233. on  soundien  editoinnissa  ja niiden
  234. laadussa  sekä urkujen säestysmahdol-
  235. lisuudessa.   Uruissa  on  tyytyminen
  236. tehtaalla  tehtyihin valmiisiin soun-
  237. deihin,  jotka  eivät  yleensä  juuri
  238. korvakarvoja  hivele.  Syntetisaatto-
  239. rissa  taas  soundit ovat täysin muo-
  240. kattavissa  ja  tuhottavissa. Syntsaa
  241. on  kuitenkin usein vaikeampi käyttää
  242. ja   se  sopiikin  paremmin  vakavaan
  243. käyttöön    tai   "ammattimuusikolle"
  244. kuin  tavalliselle pulliaiselle, joka
  245. haluaa  soittaa  sukukokouksessa Säk-
  246. kijärven polkkaa.
  247. Olettakaamme,  että  syntikkaamme  on
  248. digitaalisesti  nauhoitettu, samplat-
  249. tu, akustisen pianon ääni. Voimme va-
  250. paasti muokata äänen nousuaikaa, jon-
  251. ka  aikana  soittimen voimakkuus nou-
  252. see  huippuunsa, pitoaikaa ja päästö-
  253. aikaa.  Voimme  lisätä  siihen vibra-
  254. toa,  terävyyttä  ja vaikkapa kitaran
  255. äänen. Lopuksi soundiin lisätään vie-
  256. lä efektit, joita löytyy kaiuista ki-
  257. taran  särkijäefektiin ja taajuuskor-
  258. jaimeen. Ja voila, suuren työn tulok-
  259. sena  saamme  maailmaan  aivan  uuden
  260. soundin,  jollaista  ei (toivottavas-
  261. ti)  löydy edes Jarren uusimmalta le-
  262. vyltä.
  263. Tässä  on  digitaalisen  (lue: 80-lu-
  264. vun) syntetisaattorin suurin ero wan-
  265. hoihin  analogisiin:  Editointi  teh-
  266. dään  yleensä  syntikan pienessä näy-
  267. tössä,  johon sitten valitaan muokat-
  268. tava  parametri,  jota joko nostetaan
  269. tai  lasketaan. Analogisten syntikoi-
  270. den   soundimuokkaus  oli  helpompaa,
  271. sillä  kaikki  väännettävät  nippelit
  272. olivat  kerralla  näkyvissä. Nykyisin
  273. muokkaus on kuitenkin paljon monipuo-
  274. lisempaa  ja  tehokkaampaa, tosin Ro-
  275. land  julkaisi jokin aika sitten ana-
  276. logista  syntetisaattoria  muistutta-
  277. van JD-800:an jossa muokkaus suorite-
  278. taan liukukytkimillä.
  279.  
  280. Sampleri
  281.  
  282. Äänendigitoija  eli  sampleri  lienee
  283. useimmille  Amigisteille tuttu kapis-
  284. tus.    Laite    siis   sisältää  nk.
  285. A/D-muuntimen  (analoginen/digitaali-
  286. nen) joka muuntaa normaalia analogis-
  287. ta  eli  jatkuvaa  signaalia tietoko-
  288. neen  ymmärtämään digitaaliseen. Ami-
  289. ga  samplaa nykyisellään 8-bittisenä,
  290. eli  puhutaan  8 bitin kvantisoinnis-
  291. ta.  Tämä tarjoaa 48 dB dynamiikan ja
  292. 256  mahdollista arvoa. Näytteenotto-
  293. taajuutena käytetään yleensä 8-17 Kh-
  294. z:ia,  maksimissaan Amiga pystyy DMA-
  295. siirrolla    (Direct  Memory  Access)
  296. soittamaan 28 Khz samplea. Vertaukse-
  297. na  CD-soittimen vastaavat luvut ovat
  298. 16  bittiä,  65536  mahdollista arvoa
  299. ja 44.1 Khz näytteenottotaajuus.
  300. Samplauksessa  ääni  "pilkotaan" pie-
  301. nenpieniin osiin, eli 20 Khz näyttee-
  302. nottotaajuudella  sampleri  ottaa ää-
  303. nestä  palasen 20000 kertaa sekunnis-
  304. sa.  Mitä useammin tuo tapahtuu, sitä
  305. tarkemmin   ääni  muistuttaa  alkupe-
  306. räistä.
  307. Jopa  Amigan  taajuuksilla on mahdol-
  308. lista  saada  melko  tarkkaan alkupe-
  309. räistä  muistuttava  soundi mutta am-
  310. mattilaiset käyttävät yleensä erilli-
  311. siä   samplereita,  jotka  samplaavat
  312. täysin  CD-tasoista (joskus ylikin...
  313. )  ääntä.  Tosin Amigaankin on nykyi-
  314. sin  saatavilla CD-tasoinen 16-bitti-
  315. nen samplerikortti (AD 516).
  316.  
  317. Melusta biisiksi
  318.  
  319. Jossain  vaiheessa aloitteleva synti-
  320. kanomistaja  haluaa  pelkän soittelun
  321. lisäksi  tehdä  syntikallaan  valmiin
  322. biisin  alusta loppuun, varsinkin kun
  323. nykyisten  laitteiden  rahkeet siihen
  324. yleensä riittävät.
  325. Kappaletta  tehtäessä  valitaan ensin
  326. käytettävät  soundit,  joita  yleensä
  327. voi  olla  korkeintaan 8 tai 16 (rum-
  328. mut   lasketaan  yhdeksi),  asetetaan
  329. sekvensseri  nauhoittamaan  ja soite-
  330. taan  jokaisen  soittimen osuus erik-
  331. seen   muistiin.  Yleensä  aloitetaan
  332. rummusta ja bassokaavasta, josta sit-
  333. ten edetään lopulta melodiaan ja muu-
  334. hun  luritukseen. Monien tuntien jäl-
  335. keen alkaa kappale kuulostaa valmiil-
  336. ta  ja  esityskelpoiselta. Kun sitten
  337. soitat  sitä  suku-  laisellesi  niin
  338. kannattaa  muistaa liikuttaa sormiaan
  339. musiikin  mukaan, muuten serkkusi ta-
  340. kuuvarmasti  toteaa, että "ethän sinä
  341. tee  mitään  vaan  syntetisaattorihan
  342. tuonkin musiikin soittaa!".
  343. Edellä    kuvatulla  tavalla  yleensä
  344. tehdään biisi syntikan sisäiseen sek-
  345. vensseriin.  Tietokoneen sekvensseriä
  346. käytettäessä  on  useita vaihtoehtoja
  347. ja  biisin  työstäminen käykin paljon
  348. nopeammin.
  349. Kannattaa  kuitenkin karistaa mieles-
  350. tä  ajatus,  että syntetisaattori lo-
  351. pettaa  kaiken työn teon ja kyynelten
  352. vuodatuksen  musiikin  eteen ja tekee
  353. kaiken  työn  puolestasi. Hyvää soit-
  354. totaitoa ei välttämättä tarvitse oma-
  355. ta,  sillä nauhoitukset voi tehdä hi-
  356. dastetussa  temmossa  tai nuotti ker-
  357. rallaan.  Soittotaidosta  on joka ta-
  358. pauksessa  paljon  hyötyä  eikä nuot-
  359. tien lukemistaitokaan haitaksi ole.
  360.  
  361.  
  362.  
  363. Mitä maksaa
  364.  
  365. Moogiin  ei  ollut "normaaleilla" ih-
  366. misillä  varaa,  mutta syntetisaatto-
  367. reiden  hinnat ovat laskeneet ominai-
  368. suuksien  parantuessa  ja tietokonei-
  369. den  kehittyessä.  Viidellä  tonnilla
  370. voi  saada  jo  aivan käyttökelpoisen
  371. laitteen.   Kalliimmista  syntikoista
  372. saa  pulittaa  satoja  tuhansia, esi-
  373. merkkeinä jokapojan juppailu-snobbai-
  374. luvehkeet Synclavier ja Fairlight.
  375. Yleensä   tietokoneet  eivät  sisällä
  376. MIDI-liitäntää,  poikkeuksena lähinnä
  377. MIDIsteille   tarkoitettu  Atari  ST,
  378. joka  on  saavuttanut  suosiota juuri
  379. MIDI-  koneena.  Kone on tosin jäänyt
  380. kovassa  hintakilpailussa hieman jäl-
  381. keen  ja  alkaa olla tekniikaltaankin
  382. hieman  vanhentunut,  tosin  uusiakin
  383. malleja  tippuu  silloin tällöin. MI-
  384. DI-käytössä  ST  on kuitenkin jokata-
  385. pauksessa  ehdottomasti  suosituin ja
  386. sille  löytyy  muutama  todella  upea
  387. sekvensseri.
  388. PC:n  ja  Apple Macintoshin MIDI-lii-
  389. täntä  on  melko  tyyris, n. 1000 mk,
  390. mutta  siitä huolimatta etenkin Apple
  391. on  melko yleinen näissä(kin) hommis-
  392. sa.
  393. Amigan  liitäntä  maksaa alle 200 mk.
  394. Softista  kannattaa  mainita mm. Bars
  395. and  Pipes  Pro II, loistava sekvens-
  396. seri.
  397.  
  398. Pasi Kovanen
  399.